fbpx
Sillanrakentaja

Sillanrakentaja

Kiinnostus politiikkaan juontaa nuoruudesta. Jo lukiossa pohdin vakavasti kouluneuvostovaaleihin osallistumista. Seurasin mielenkiinnolla 60–70-luvun välillä hyvin kiihkeääkin poliittista kädenvääntöä. Upsalan-vuosina lupauduin ensi kertaa nuorisolautakunnan varajäseneksi. Muutettuamme takaisin Suomeen olivat kunnallisvaalit ja huomasin olevani nuorisolautakunnan puheenjohtaja. Neljän vuoden kuluttua nousin varasijalta kaupunginvaltuustoon kolmeksi vuodeksi.

Seuraavissa vaaleissa en enää mennyt ehdolle, koska halusin ottaa etäisyyttä politiikkaan ja keskittyä yritysmaailmaan. En kuitenkaan välivuosinakaan unohtanut politiikkaa, vaan seurasin asioiden kehitystä ja myös osallistuin käytyyn keskusteluun, en kuitenkaan julkisesti.

Papin tehtävissä huomasin, että on tarvetta lähteä mukaan hoitamaan yhteisiä asioita. Heikommassa osassa olevien puolustaminen sekä yrittäjyys ovat lähellä ajatusmaailmaani. Ratkaiseva askel tapahtui vuonna 2010 kirkollisvaalien yhteydessä. Lähdin mukaan monien pyynnöstä pitkän harkinnan jälkeen, ja vaalimenestys oli hyvä. Kirkon virallisen linjan listalta tuli 15 valtuutettua 27:sta. Sain 212 ääntä ja tulin valituksi kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi. Kokemus oli hyvin opettavainen.

Suhdeverkoston luomista eduskunnassa

Anssi Joutsenlahden läpimeno vuoden 2011 eduskuntavaaleissa johti siihen, että hän kysyi alkaisinko hänen avustajakseen, sillä hänet valittiin myös eduskunnan I varapuhemieheksi. Nimitys oli muuten oiva veto Perussuomalaisten johdolta. Anssin tarjouksesta oli vaikea kieltäytyä. Tosin samaan aikaan olivat Honkajoen ja Jämijärven kirkkoherran paikat avoinna, ja perheeni toivoi minun hakevan niitä. Olinhan Honkajoella toiminut jo pariin otteeseen kirkkoherran sijaisena, ja Jämijärvi oli vuosien varrella eri toimituksissa tullut tärkeäksi.

Näin olin taas kiinteästi mukana päivänpolitiikassa, ja vielä siellä, missä valtakunnan asioita hoidetaan. Perussuomalaisten toimintatavat politiikassa ja päätöksenteossa ovat tulleet läheisiksi. Koen olevani luonteeltani joukkuepelaaja ja sillanrakentaja. Mielestäni politiikassa pitää uskaltaa rohkeammin rakentaa erityisesti Suomen ja suomalaisten etua. Puoluepolitiikka ja eri ryhmien yksittäiset tavoitteet tulisi katsoa yhteisestä edusta käsin.

Ehkä aktiivisuuteni, rohkeuteni ja ulospäin suuntautuneisuuteni vuoksi minun on ollut helppo luoda suhteita vaikuttajiin yli puoluerajojen. Eduskunnan urheilukerhossa, karaokekerhossa ja muissa yhteisissä harrastuksissa olen tutustunut eri puolueiden kansanedustajiin ja tietysti avustajiin, joista melkoinen joukko on ehdolla tulevissa eduskuntavaaleissa. Yhteistä maailmaa rakennetaankin parhaiten epävirallisissa tapahtumissa. Tuttavuuksia ja jopa ystävyyssuhteita on syntynyt jokaisen puolueen kansanedustajien sekä virkamiesten ja lehdistön edustajien kanssa. Olen saanut olla luomassa itselleni sekä puolueelleni verkostoa, minkä uskon tulevaisuudessa auttavan asioiden hoidossa.

Pohjois-Satakunta edistyy yhteistyön voimalla

Puolueemme menestyi kunnallisvaaleissa 2012 Kankaanpäässä huomattavan hyvin. Olimme ainut kaupunki maailmassa, jossa Perussuomalaiset oli suurin ryhmä – meitä oli 11 valtuutettua. Tällä hetkellä olemme edelleen Suomen suurin Perussuomalainen ryhmä 9:llä valtuutetulla. Olen Pohjois-Satakunnan yhteistyön vahva kannattaja. Se ei välttämättä aina tarkoita kuntaliitoksia, sen sijaan yhteisiä päätöksiä kaikilla mahdollisilla saroilla meidän pitää olla valmiita tekemään.

PoSan (Pohjois-Satakunnan perusturvaliikelaitoskuntayhtymä) johtokunnan jäsenenä teen työtä päivittäin. Mielestäni kehitämme PoSaa kaiken aikaa oikeaan suuntaan, mutta työtä riittää vielä joka sektorilla. Olemme tunnistaneet ja löytäneet suurimmat kipupisteemme.

Kaupunginvaltuuston toisena varapuheenjohtajana minulla on hyvä näköalapaikka tarkastella päätöksentekoa. Toivomuslistallani on vielä tiiviimpi yhteistyö eri ryhmien ja virkakoneiston kanssa. Elämme haasteellisia aikoja niin meillä Satakunnassa kuin valtakunnallisestikin, siksi resurssit täytyy hyödyntää tehokkaasti. Yhteistyöllä voimme pelastaa Satakunnan tulevaisuuden ja pohjoisen ulottuvuutemmekin.

Anssi ystävänä ja työnantajana

Anssi ystävänä ja työnantajana

Minulla on ollut ilo tuntea Anssi Joutsenlahti nuoruudesta lähtien. Aloitin juoksuharrastuksen Kankaanpään urheilijoissa 14-vuotiaana, ja sieltä juontaa meidän ystävyytemme. Anssi on harvinaisen hieno persoona. Hän antaa vaikka takin päältään, jos joku sitä enemmän tarvitsee. Samalla hän on todellinen väsymätön puurtaja. Lähiaikojen esimerkkeinä ovat vaikkapa hyvin sujuneet juoksut veteraanien Suomen mestaruuskisoissa 5 ja 10 kilometrillä. Ahkeruutensa ja sitkeytensä vuoksi hän on, sanalla sanoen, niitä rotunsa viimeisiä. Hänenlaisiaan ihmisiä tuskin enää tulevaisuudessa tulee olemaan.

Vuosien mittaan olemme keskustelleet paljon muustakin kuin urheilusta. Viimeisten viidentoista vuoden aikana hengellisillä asioilla on ollut tärkeä sija. Aivan viime vuosien kestoaiheitamme on ollut politiikka. Osittain Anssin innostamana lähdin vuosien tauon jälkeen politiikkaan; ensin kirkkopolitiikkaan, sitten kunnallispolitiikkaan ja lopulta Anssin avustajaksi eduskuntaan.

Varapuhemiehen status on tuonut Anssille mahdollisuuden olla päätöksenteon ytimessä. Avustajan osassa olen saanut olla kaiken aikaa Anssin rinnalla ja tutustua läheltä päätöksentekojärjestelmään. Hyvin antoisaa on myös ollut luoda kontakteja maan johtaviin päättäjiin ja virkamiehiin. Olemme kumpikin sitä mieltä, että erilaiset ominaisuutemme täydentävät hyvin toisiansa. Anssi oli ensimmäisenä kannustamassa minua tulevien eduskuntavaalien ehdokkaaksi.

Harrastukseni – liikunta ja musiikki

Harrastukseni – liikunta ja musiikki

Liikunta on aina ollut osa elämääni. Pitkäjalkaisena varmaankin juoksu on luontainen laji minulle. Ensimmäisiin juoksukilpailuihin osallistuin kylä- ja koulukisoissa. Toinen mielilajini on pesäpallo, vaikka vähän heiveröisenä ominaisuuksiltani en ihan parhaiten siihen sovellukaan.

Pesäpallo-ottelut Kankaanpään Mailassa pelasin alle kymmenen vanhana. Siihen aikaan alle 11-vuotiaille oli joukkue Sääsket, mutta jo 9-vuotiaana pelasin Pomarkussa leirillä Mailan joukkueessa peräkentällä. Myöhemmin olin mukana keskikoulun pesäpallojoukkueessa, joka saavutti Suomen mestaruuden ja lukiojoukkue kolme hopeata. KaMan ikämiesjoukkueessa, Kontioissa, olen voittanut yhden kullan ja kaksi hopeata.

Juoksupuolella piiritason urheilijana mieluisimpia matkoja ovat olleet 800 m ja 1500 m. Ensimmäiset SM-tason mitalit olen saanut viime vuosina aikuisurheilussa. Maastoista ja radalta 800 m ja 1500 m matkoilta on mitaleita kertynyt eri ikäluokissa toistakymmentä. Myös eduskunnan maastojuoksuissa ja hiihdoissa on tullut mukavanlaista menestystä.

Kaiken kaikkiaan urheilu ja lenkkeily ovat toimineet henkireikänä sekä voimien antajana elämäni käännekohdissa.

Laulamisesta olen ollut kiinnostunut jo lapsesta pitäen. Aikuisiällä karaoke on antanut mukavan lisän musiikkiharrastukseen. Laulutaidosta on tietysti hyötyä myös papin tehtävissä. Vuosien varrella minulla on ollut mahdollisuus ”nousta lauteille” vihkimieni parien häissä. Olen laulanut pareille hääorkesterin kanssa muutaman rakkauslaulun yli viisissäkymmenissä häissä melko kylmiltään hyvin erilaisten orkesterien kanssa. Eduskunnan karaokekerhossa olen johtokunnan jäsenenä. Kerho on perinteisesti laulamassa Porin jazzeissa ja vuosittain Kiinan suurlähetystössä. Nykyisin olen tehnyt erilaisissa juhla- ja huvitilaisuuksia nostalgiahenkisiä tanssikeikkoja orkesterini Friends kanssa.

Yrittäjyys

Yrittäjyys

Lauri Huhtalan raportissa Jalkineen käsityömäinen valmistus (Tampereen ammatillinen opettajakorkeakoulu 2009) on Kankaanpään kengänvalmistuksen historia pähkinänkuoressa.  Huhtala kertoo myös isoisäni Iisakin toiminnasta. Kankaanpäätä koskeva osuus alkaa sivulta 17.

Kaikki alkoi lapikkaista, jonka malli oli peräisin Savosta

Iisak Koskela (8.1.1889–3.11.1964) aloitti toimintansa 1906 ja hallitsi lapikasmarkkinoita parin vuosikymmenen ajan. Hän perusti myös laajalle ulottuvan nahka-alan tukkuliikkeen sekä organisoi kotisuutaritoiminnan, joka oli voimissaan vielä 1980-luvulla. Kotisuutarit ostivat tarvikkeet Koskelalta ja myivät hänelle valmiit tuotteet.

Koskela oli maininnut kenkätehtaiden johtajien tilaisuudessa, että hänen tehtaansa keskellä on järvi, mikä piti paikkansa, sillä hänen toimintansa oli laajentunut muutamassa vuodessa Vihteljärveltä muihin Kankaanpään kyliin sekä kuuteen naapuripitäjään.

Koskelalle myönnettiin diplomi vuonna 1916 Moskovan messuilla. Kengät olivat niin laadukkaita, että Venäjän armeijakin kiinnostui Koskelan tuotteista, mutta ensimmäinen maailmansota esti kauppasuhteen syntymisen.

1920-luvun puolivälissä Suomessa elettiin suurta noususuhdannetta. Pian sen jälkeen alkoi koko länsimaailmaa koskettanut lama, jonka vaikutus koettiin Suomessa pahimmin vuosina 1929–1933. Vaikka teollisuuselämä joutui vaikeuksiin, kengänteko jatkui. Raaka-aineiden saanti hankaloitui, mutta ne suutarit, jotka tekivät töitä Koskelalle, saattoivat jatkaa toimintaansa Koskelan hankkimien materiaalien turvin.

Viime sotiin asti Kankaanpään suutarit valmistivat runsain määrin kääntökenkää eli punkaa, joka oli 1930-luvulla monen suutarin päätuote. Punkaa tehtiin jopa 150 000 paria vuosittain. Ensimmäinen koneelliseen tuotantoon 1950-luvulla siirtynyt oli Mauno Jyllin kenkätehdas. Muut seurasivat perässä, ja seuraavalla vuosikymmenellä modernit mitat täyttäneitä kenkätehtaita olivat Koskelan, Jyllin, Halmeen ja Lehmusperän tehtaat.

Jarista sanottua

Jarista sanottua

Toinen kansanedustaja Vihteljärveltä

Kautta aikojen Kankaanpään Vihteljärveltä, postinumero 38720, on valittu yksi kansanedustaja. Pienviljelijä Arvo Päiviö Sävelä vuoteen 1936 Sjöviiki sai kansalta valtakirjan vuosiksi 1948-61. Puolue ehti muuttua moneen otteeseen, sosialidemokraatit 1948-57, sos.dem oppositio 1958-59 ja Työväen ja pienviljelijäin sos.dem. liitto 1959-61. Vuonna 1965 Sjöviiki sai kunnallisneuvoksen arvon. Hän oli sekä Kankaanpään kunnanvaltuuston että kauppalanvaltuuston
varapuheenjohtajana. Hän eli 68-vuotiaaksi 1908-1976.

Hänen jälkeensä ei Vihteljärveltä ole tainnut olla edes kansanedus-tajaehdokasta, mutta nyt on.

Perussuomalaisten Satakunnan piiri on asettanut ehdokkaaksi pastori, ekonomi, yhteiskuntatieteiden tohtori Jari Koskelan eduskunta-avustajani, joten eduskuntatuntemusta hänellä on riittävästi. Olenhan aina sanonut, ettei eduskuntaan kannata valita ensikertalaista, sillä ensimmäinen kausi menee totutellessa talon tapoihin ja perehtyessä kulkemaan sokkeloisessa talossa, että osaa joka paikkaan. Jari on siis jo tehnyt tämän perehdyttämisvaiheen, joten ihan täydellä syyllä hänet voidaan valita kansamme edustajaksi Arkadianmäelle.

On kyllä ollut viime aikoina kaksikin ehdokasta Vihteljärveltä vasemmistoliiton Kauko ja Annikki Jussila ja nyt on taas juuri sinne muuttanut kyläkaupan talossa majaa ja Velhopajaa pitävä.

Anssi Joutsenlahti
eduskunnan II varapuhemies, rovasti


Mies on harvinaisen rehellinen ja reilu, ja rohkea tietysti.

Pekka Nikkola
eduskunta-avustaja


Jari on sosiaalinen ja helposti lähestyttävä, siksi hänen juttusilleen on kaikkien helppo tulla.

Jouni Saarinen
kuntalainen Kankaanpäästä


Jarin energisyyttä ja monialaisuutta voi vain ihailla. Hänellä on nopea äly, humaani elämänasenne, loistava huumorintaju ja taito olla läsnä — kaikki hyviä ominaisuuksia yrittäjälle, papille, kuntavaikuttajalle sekä tulevalle kansanedustajalle.

Hely Alhainen
toimittaja


Jarin kyky järkevään talousajatteluun sekä hänen ihmisläheisyytensä tulevat ensin mieleen.

Kari M. Alhainen
graafinen suunnittelija


Jarin tuntien sanon, että hän on erittäin hyvä ehdokas, koska hän kannattaa tasa-arvoa ja on demokraattinen, oikean ikäinen, osallistuva ja oikeudenmukainen.

Erkki Lilja
maanviljelijä, yrittäjä


Jari kuuntelee kaikkia yhdenvertaisesti ja osaa perustella sanomisensa ymmärrettävästi.

Tapio Laurila
Kankaanpään perussuomalaisten sihteeri


Jari on persoonana valovoimainen ja ajaa voimakkaasti Pohjois-Satakunnan etua kärkipiikkinä oma kunta. Jari tulee toimeen kaikkien kanssa puoluetaustaan tai sosiaaliseen asemaan katsomatta.

Teuvo Roskala
yrittäjä


Yrittäjyys, sitkeys ja se, että hän osaa perustella hyvin kantansa; näitä arvostan Jarissa.

Kristiina Peltomaa
metsätalousinsinööri, luontokartoittaja


Jari on toimeen tarttuva ja asioita eteenpäin saava henkilö. Ehdottomasti paras satakuntalainen vaihtoehto kansanedustajaksi.

Petri Ylikoski


Vauhdikas pappi!

Sofia Latvajärvi
pankkitoimihenkilö


Olen tuntenut Jarin kuudentoista vanhasta saakka, se on hyvä jätkä!

Hannu Juhola


Hyvin koulutettu kansanmies.

Markus Ruuhimäki


Jari on asiallinen, tasapuolinen ja kaikki huomioon ottava persoona.

Pauli Lanne
toimitusjohtaja, eläkeläinen


Uutta verta eduskuntaan! Jarilla on kannatusta yli puoluerajojen.

Tarmo Sairio