Liikkumattomuudesta on kasvamassa valtava yhteiskunnallinen ongelma. UKK-instituutin tutkimuksen mukaan liikkumattomuus maksaa yhteiskunnalle, joka vuosi 3,2 miljardia euroa. Lapsista ja nuorista joka kolmas ja aikuisista vain joka neljäs liikkuu hyvinvointinsa kannalta riittävästi. Jos emme saa kansalaisia liikkumaan merkittävästi nykyistä enemmän, meillä ei tulevaisuudessa ole riittävästi työkykyistä väestöä.
Hallitusohjelmassa on linjattu kaikki hallinnonalat ylittävästä Suomi liikkeelle -ohjelmasta, johon on varattu 80 miljoonaa euroa koko kaudelle. Ohjelma sisältää niin yleisluontoisia linjauksia kuin yksityiskohtaisia kirjauksiakin. Ohjelman lisäksi on hyvä, että liikkumattomuuteen on monissa puheissaan tarttunut väistyvä presidenttimmekin. Valtiopäivien avajaisissa aiheesta puhui myös eduskunnan puhemies.
Liikkumattomuudesta on kuin varkain tullut aivan liian helppoa. Ruuat saa tilattua kotiovelle ja etätöiden määrä on lisääntynyt. Nämä eivät tietysti ole pelkästään negatiivisia kehityskulkuja, mutta niiden huonoihin puoliin ei ole osattu kiinnittää riittävästi huomiota. Yhteiskunnasta on vähitellen rakennettu liikkumattomuuteen kannustava. Valtio ei tietenkään voi pakottaa ketään liikkumaan, mutta julkisen vallan tehtävä on tehdä liikkumisesta mahdollisimman helppoa ja luonnollista. Lakien ja päätösten vaikutusarvioissa pitäisi kiinnittää tähän teemaan enemmän huomiota.
Liikkumisen lisäämisessä suuri vastuu on tulevaisuudessa kunnilla, joiden tehtävänä on hyvinvoinnin edistäminen. Peruskouluissa ja toisella asteella voidaan tehdä paljon liikunnallisen elämän tavan edistämiseksi. Liikunnan lisääminen vahvistaa fyysisen toimintakyvyn lisäksi mielenterveyttä. Kävely ulkona kaverin kanssa etenkin nyt kevään korvalla tekee ihmeitä.
Liikkumisen lisääminen on avainasemassa, kun sote-palveluihin kohdistuvaa painetta halutaan vähentää. Myös vanhempien ikäluokkien on syytä liikkua mahdollisuuksien mukaan nykyistä enemmän.
Suomessa on aktiivinen järjestökenttä, jonka resursseja liikkumisen lisäämisessä voitaisiin hyödyntää tehokkaammin. Peräänkuuluttaisin näiden jo olemassa olevien toimijoiden nykyistä parempaa koordinointia. Tässä kunnilla ja myös hyvinvointialueilla voisi olla paljon tehtävää.
Loppujen lopuksi liikkumisen lisääminen lähtee yksilöstä itsestään. Pienillä arkiliikuntaa lisäävillä ratkaisuilla on suuri merkitys. Hissin sijaan kannattaa valita portaat ja pieni venyttelytuokio varsinkin toimistotyön aikana tekee hyvää. Tällaisilla helpoilla elämäntapamuutoksilla on pidemmän päälle suuri vaikutus. Kannustankin kaikkia kehittämään ratkaisuja, joilla päivittäinen liikkumisen määrä lisääntyy.
Julkaistu Satakunnan kansassa 12.12.2024