Turvekeskustelu ei ole vielä loppumassa. Viikon päästä lauantaina Helsinkiin jalkautuu jo toinen turvemielenosoitus. Yrittäjät jakavat kasvuturpeella täytettyjä ämpäreitä Senaatintorilla. Tarkoitus on herättää keskustelua turpeen merkityksestä Suomelle.
Turveyrittäjille on päätetty 70 miljoonan euron tukipaketista, mutta monien yrittäjien mielestä tämän potin voisi suunnata esimerkiksi koronasta kärsineelle kulttuuri- ja tapahtuma-alalle. Turpeelle parempi ratkaisu olisi perua viime vuoden syksyllä päätetty veronkorotus ja torjua lattiahintamekanismi.
Osa tukipaketista on suunnattu turvetuotantokoneiden romuttamiseen ja uusiokäyttöön. Ei ole selvää, millaiseen uusiokäyttöön näitä koneita voisi ohjata. Vaara on, että monen yrittäjän kalliit investoinnit menevät romutukseen. Vaihtoehtona on tietysti myydä niitä ulkomaille.
Turvekeskustelu ja turpeen arvalla suoritettu määrittäminen uusiutumattomaksi osoittaa päätöksenteon koko hölmöyden. Aiheetta käsittelevä kansalaisaloite on tulossa eduskuntaan keskusteltavaksi. Turpeen imago on vedetty pohjamutiin. On keskitytty energiaturpeeseen ja samalla on loattu kaikki muut turpeen käyttötarkoitukset.
Eräässä vaalitapahtumassa minulla oli mahdollisuus tavata kaksi päättäjiin pettynyttä turvealan yrittäjää. Toinen heistä oli pitkän linjan valtakunnallisestikin merkittävä kasvihuoneyrittäjä. Hänen tomaattinsa, salaattinsa ja kurkkunsa kasvavat kasvuturpeen turvin. Hän ei nähnyt muita toimivia vaihtoehtoja kasvualustaksi. Ja näinhän se on. Kasvuturpeelle ei ole vielä kotimaisia vaihtoehtoja. Rahkasammal voi osin sitä täydentää, mutta ei ole mitään järkeä tuoda kasvuturpeen korvaajaksi kookoskuitua tai kivivillaa ulkomailta.
Toivon mukaan on nyt yleisessä tiedossa, että kaikki Suomen havupuiden taimet kasvatetaan kasvuturpeessa. Turve toimii tältä osin myös ilmastotekona. Turpeessa kasvavat puuntaimet toimivat istutuksen jälkeen mitä parhaimpina hiilinieluina ja turvaavat kestävää metsätaloutta. Tämän luulisi sopivan myös vihervasemmistolle. Metsiämme pidetään parhaillaan Brysselin neuvotteluissa jopa koko EU-alueen yhteisinä hiilinieluina.
Toinen kanssani keskustellut yrittäjä kertoi turpeen vähemmän tunnetuista käyttötarkoituksista. Monet eivät välttämättä tiedä, että turve ja siitä jalostettavat korkean teknologian tuotteet ovat tulevaisuudessa ja oikeastaan jo nyt meille myös vientituotteita. Energiaturpeen käytön vähetessä turvealan painopiste kääntynee näihin tuotteisiin. Turveperäisiä uusia innovaatioita kehitetään kaiken aikaa.
Turpeesta tuotetut akustiikkatuotteet ovat yksi sellainen korkean teknologian innovaatio. Akustiikkalevyjä tehdään pintaturpeesta. Pintaturve on raaka-aineena ph:ltaan hapan eli homehtumaton. Patentoidulla prosessilla on saatu ylivertainen kestävä, kevyt ja helppokäyttöinen akustiikkalevy, joka soveltuu varsin monenlaisiin käyttötarkoituksiin, siis muihinkin kuin äänimaailman pehmentämiseen. Nämä tuotteet käyvät hyvin erilaisiin julkisiin tiloihin toimistoihin päiväkoteihin, kouluihin, mutta myös omakotitalorakentamiseen. Käyttötarkoitukset ovat lähes rajattomat.
Korkean innovaation turvetuotteet soveltuvat myös hyvin huonekaluiksi ja jopa saimaannorppien pesiksi tai vaikkapa viimeiseksi leposijaksi, tuhkauurniksi. Turpeesta on tehty myös kenkiä. Nämä turpeesta valmistettavat tuotteet ovat todellisia ekologisia luonnonmateriaalia. Nämä kotimaiset innovaatiot ovat jo saaneet yhä enemmän myös mielenkiintoa ulkomailla ja vientipotentiaalia on hurjasti.
Turveyrittäjillä suurin pelko ei niinkään ole raaka-aineen loppuminen, vaan yleinen vainoharhainen turpeen arvostuksen lasku ja väärillä argumenteilla aiheutettu alasajo. Tällä hetkellä yrittäjä saa raaka-ainetta omalta paikkakunnalta, mutta jos hallitus ajaa sokeasti turvetuotannon alas, niin tuotetta on saatavilla mm. maista, joista turvetta ei luokitella uusiutumattomaksi, kuten vaikkapa Ruotsista. Tämä on järjetöntä.
Eduskunnalla on mahdollisuus määritellä turve hitaasti uusiutuvaksi kuten oikein olisi. Turvekeskusteluun tarvitaan tervettä järkeä. Tarvitaan nettopositiivista ajattelua, jossa huomioidaan kokonaisvaltaisuus: ei vain energiaturpeesta tulevat päästöt, vaan myös kasvuturpeen merkitys metsätaloudelle ja myös ilmastolle, omavaraisuus, kuiviketurpeen merkitys eläimille ja uudet turveinnovaatiot. Meidän pitää käydä laajaa keskustelua, eikä vain tuijottaa yhteen pieneen osaan kokonaisuudesta.
Me elämme turpeen kanssa symbioosissa aivan samalla tavalla kuin metsiemme ja järviemmekin kanssa. Kolmasosa Suomen maapinta-alasta ja 12 % viljelypinta-alasta on turvepohjaista. Monelta osin turvevaramme ovat myös huoltovarmuuskysymys. Eduskuntaan tuleva aloite turpeen palauttamisesta yhteisen, hitaasti uusiutuvan määritelmän piiriin on oikea askel palauttamaan turpeen kunnia ja hyödyntämään monimuotoisen käytön mahdollisuudet.